Hyvä johtajuus

Hyvä johtaminen – kaksi salaisuutta

Kirjoitettu 27.11.2024

”En kuule, mitä sanot, kun se, mitä olet, huutaa niin lujaa”

Hyvä johtaminen, salaisuus 1

Minut usein pysäyttävät sanat, jotka on sanottu kauan sitten historiassa ja ovat niin totta tänään. Amerikkalainen filosofi Ralph Waldo Emerson lausui 1800-luvulla: ”What you do speaks so loudly, that I cannot hear what you say.” Tässä piilee suuri viisaus johtamiseen. Mestarijohtajat – ne parhaat hyvistä – erottuvat siinä, että he ovat nöyriä ja vaatimattomia. Heille tärkeintä on ”sinä” – ei ”minä-minä-minä”. Tästä seuraa se, että johdettavat haluavat kuunnella, mitä sanottavaa mestarilla on ja haluavat seurata johtajaa. Liian paljon on edelleen johtajia, jotka tilaan tulleessaan tuovat mukanaan niin suuren egon, että puolet paikallaolijoista jähmettyvät ja loput pakenevat henkisestit tai siirtyvät taistelutilaan. Silloin ei synny aitoa vuorovaikutusta, asioita salataan, päätöksiä ei uskalleta kyseenalaistaa ja epävarmuutta ei uskalleta näyttää. Lähtiessään pois johdettaviensa joukosta, tällainen johtaja luulee, että kaikki ymmärsivät häntä ja olivat samaa mieltä – totuus jää kuulematta. Uskallan väittää, että mitä ylemmälle organisaatiotasolle mennään, sitä enemmän tällaisia johtajia suhteellisesti on. Syy lienee rekrytoinnin perinteissä – millaisia persoonallisuuden piirteitä perinteisesti johtajissa arvostetaan. Paradoksaalista onkin, että moni persoonallisuuspiirre onkin erinomaisesti soveltuva johtamiseen henkilöillä, joiden olemus huutaa niin lujaa, ettei kukaan kuule, mitä sanottavaa hänellä on. Kuten elämässä yleensäkin – harvoin kaikkea saa.

Mestarijohtaja hallitsee kalenterinsa

Hyvä johtaminen, salaisuus 2

Mestarijohtajalla ei tunnu olevan koskaan kiire. Hän hallitsevat kalenterinsa. Hänellä on aikaa kehittämiselle, kohtaamisille ja vuorovaikutukselle. Tällainen tai päinvastainen johtaja voi olla tietysti ihan millä organisaatiotasolla tahansa. Ja niinhän se on – jos kaikki aika menee tulipalojen sammuttamiseen, aikaa ei ole kehittämiselle, jonka takia tulipalot vaan lisääntyvät. Lopulta koko öljynporauslautta on tulessa. Liian moni johtaja ei havahdu siihen, kuinka ihmisen mieli toimii. Kiireessä ihminen stressaantuu. Stressaantuneena ihmisen elimistö alkaa tuottamaan kortisolia, joka puolestaan käynnistää koko elimistön hälytystilan (ks. kuva alla). Tämä johtaa siihen, että ihmisen ajattelu hidastuu ja kapeutuu, oppiminen vaikeutuu, luovuus katoaa, konflikteja vältellään, puolustuskäyttäytyminen lisääntyy ja vuorovaikutus heikkenee. Osa johtajista haluaa olla koko ajan tässä tilassa. Sen verran pitäisi malttaa pysähtyä, että ehtisi kysyä itseltään tuottaako tällainen mielen ja elimistön tila parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Stressi työelämässä

 

Tässäpä ne kaksi hyvän johtamisen salaisuutta on. Jos näissä kahdessa asiassa johtaja onnistuu, on mahdollisuus saavuttaa mestarillinen johtajuus. Paljon muutakin tarvitaan, mutta jos näissä kahdessa asiassa ei onnistu, on peli menetetty!

– Markku –

 

Kirjoituksen inspiraation tuotti Juhana Torkki Suomen Yrittäjät ry. BusinessBuusti-tapahtumassa 15.11.2024

Lue lisää: