Valmentava johtaminen – määritelmä ja työkalut
Kirjoitettu
02.12.2024
Esihenkilöjohtajuusjohtaminenvalmentava johtaminen
Valmentava johtaminen on perusedellytys nykypäivän hyvälle johtamiselle – on ollut sitä jo pitkään. Mitä valmentava johtaminen on? Johtajuusvalmennuksissa usein huomataan, ettei tämä olekaan kovin selvää tai ainakaan esihenkilöt eivät sitä koe ihan samalla tavalla.
Valmentava johtaminen tekoälyn mielestä
Säästänpä sinut vaivalta ja kopioin tähän ChatGPT4:n vastauksen. Jos se on tuttu, niin hyppää seuraavaan kappaleeseen.
Valmentava johtaminen on johtamistyyli, jossa esihenkilö keskittyy tukemaan ja ohjaamaan tiiminsä jäseniä heidän ammatillisessa ja henkilökohtaisessa kasvussaan. Tämä johtamistapa korostaa vuorovaikutusta, kysymyksiä, kuuntelua ja tavoitteellista tukea, jotta työntekijät voivat kehittää omia taitojaan, itseluottamustaan ja itsenäisyyttään.
Keskeiset piirteet valmentavasta johtamisesta
- Tavoitteiden asettaminen
- Kysymysten esittäminen
- Kuunteleminen ja tuki
- Palaute ja kehitys
- Itsenäisyyden ja vastuun korostaminen
- Jatkuva oppiminen
Valmentava johtaminen on asennetta
Tekoäly osaa hienosti kertoa, mitä valmentava johtaminen on ”teknisesti”, mutta tärkein pihvi tekoälyn vastauksesta puuttuu. Valmentava johtajuus on ennen kaikkea asennetta. Asennetta johtajalta asettua aidosti ”ei-tietämisen” -tilaan. Johtajan tulee olla sitä mieltä, että johdettava on asian paras asiantuntija – paras vastaus ja tietämys löytyy alaiselta. Valmentajan tärkeimmäksi tehtäväksi ”jää” johdettavan oman ajatteluprosessin ohjaaminen. Valmentavan johtajan tulee kyetä olla antamatta ohjeita, neuvoja ja ratkaisuja, käskyistä puhumattakaan. Tavoitteena on aidosti auttaa ja tukea valmennettavaa:
- hyödyntämään omia vahvuuksia
- löytämään itse parhaat ratkaisut ja toimitavat
- saavuttamaan tavoitteet
- lisäämään tietoisuutta itsestä ja asioista
- tunnistamaan omaa toimintaa rajoittavat uskomukset
- ratkaisemaan itse haasteensa ja ongelmansa
Valmentava johtaminen on myös puuttumista
Usein on tullut huomattua, että valmentavan johtamisen lisääntyessä, epäkohtiin puuttuminen heikkenee. Ehkä esihenkilöt kokevat virheellisesti, että puuttuminen ei ole valmentavaa johtamista. Palaute ja johdettavan kehitys ovat myös valmentavan johtamisen oleellinen osa. Palautteeseen puolestaan kuuluu ennen kaikkea positiivinen palaute ja kiitos, mutta myös rakentava ja tarvittaessa negatiivinenkin palaute. Työyhteisöissä aina joku toimii vastoin yhdessä sovittuja pelisääntöjä ja johtajan on kyettävä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden säilyttämiseksi puuttumaan epäkohtiin. Puuttumistakin voi tehdä monella tavalla. Hyvä puuttuminen vaatii keskusteluälykkyyttä, joka puolestaan rakentuu hyvin monesta erilaisesta osaamisesta. Tärkein osaaminen on uskallus puuttua nopeasti – aika ei tässä asiassa korjaa eikä helpota tilannetta!
Johtamisessa mikään ei toimi aina!
Ei niin. Johtamisessa mikään ei toimi aina ja kaikki toimii joskus. Tämä on johtajuuden tärkein ohjenuora. Työelämässä on edelleen paljon ihmisiä, jotka rakastavat micromanageerausta. He voivat parhaiten, kun joku kertoo joka päivä mitä ja miten tehdä. He eivät halua ajatella itse tai miettiä, miten asiat olisi hyvä tehdä. Valtaosa kaikista meistä tekee töitä parhaiten, kun itse saa vaikuttaa omaan työhönsä mahdollisimman paljon, kehittää omaa työtään ja päättää itse, mitä reittiä annettuihin tavoitteisiin pääsee – tai mieluummin vielä päättää tavoitteetkin itse. Mutta siihen sudenkuoppaan ei pidä kenenkään astua, että olettaisi valmentavan johtamisen toimivan aina ja kaikkien kohdalla, vaan tärkeintä ihmisten johtamisessa on aina tuntea johdettava henkilökohtaisesti ja osata säätää oman johtaminen kunkin johdettavan kohdalla sopivaksi.
Meidän esihenkilö- ja johtamisvalmennuksissa valmentava johtaminen on usein mukana sisällössä, mutta ei aina. Osallistujat päättävät – se on valmentavaa johtamista käytännössä!
– Markku –
Lue lisää: